Työkompensaatiokysely 2016

helmi 2017 Rekrytointi

Työkompensaatiokysely paljasti opiskelijoiden turhautumisen palkattoman työn yleistymiseen työharjoittelu-nimikkeellä. Palkattoman työn teettäminen voikin osoittautua vahingolliseksi työnantajamielikuvalle. Pelkästään kyselyn vastaajamäärä osoitti aiheen arkuuden, sillä kyselyyn vastasi lyhyessä ajassa yli 700 suomalaista korkeakouluopiskelijaa.

Bild

*Asiantuntijatyöllä tarkoitetaan työtä, joka edellyttää korkeakouluopintoja tai -tutkintoa sekä sisältää itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Tekstissä otetaan kantaa hyötyä tuottavaan asiantyöhön. Artikkelissa ei puhuta esimerkiksi työhön tutustumisesta, ohjatusta tutkintoon liittyvästä työharjoittelusta tai hyväntekeväisyystyöstä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aalto-Yliopiston maisteriopiskelijoiden kanssa.

2016 on ollut opiskelijoille taloudellisesti haastava vuosi, opintotukea leikattiin jälleen sekä tukikuukausia vähennettiin. Samaan aikaan trendi palkattoman asiantuntijatyön* hyödyntämisestä on yleistynyt työmarkkinoilla nuorille ammattilaisille.

Opiskelijoilla paljon sanottavaa aiheeseen

Academic Workin ja Aalto-Yliopiston maisteriopiskelijoiden tuottamaan kyselyyn vastasi 709 korkeakouluopiskelijaa. Opiskelijoilla oli kyselyyn paljon sanottavaa, lähes 400 kyselyyn vastanneista halusi vapaaehtoiesti kommentoida ja kertoa mielipiteensä palkattomasta asiantuntijatyöstä. Kommentoinneista vain 6 % suhtautui palkattomaan asiantuntijatyöhön positiivisena uraväylänä.

”Olen tehnyt palkattomassa harjoittelussa täysin samoja tehtäviä kuin palkalliset työntekijät ja jopa vakituisen työntekijän sijaisena. Yritys myy edelleen harjoittelussa suunnittelemiani tuotteita, mutta minulle ei maksettu senttiäkään. Harjoittelun ohessa oli pakko käydä osa-aikaisesti palkkatyössä, jotta oli varaa elää,” tiivistää kyselyyn vastannut opiskelija.

Rekrytointijohtajan Laura Korpilaurin mukaan Academic Work haluaa olla asiassa korkeakoulutettujen nuorten ammattilaisten asialla. ”Olemme nuorten ammattilaisten rekrytointikumppani, ja haluamme edistää heidän oikeuksiaan uransa alussa. Asiantuntijatyön hyväksikäyttäminen nimeämällä se työharjoitteluksi ei saisi olla hiljaisesti hyväksytty käytäntö, kuten se nyt on. Asiantuntijatyöstä on kyse silloin, kun työ vaatii itsenäistä työskentelyä ja sellaisten tehtävien suorittamista, josta maksetaan työntekijöille palkkaa. Tehdystä työstä pitää maksaa kohtuullinen korvaus, myös opiskelijalle” sanoo Korpilauri. 

Laura Korpilauri on ottanut kantaa aiheeseen myös aikaisemmassa LinkedIn -kirjoituksessaan "Työstä tulee saada kohtuullinen korvaus"

Harjoittelun väärinkäyttö aiheuttaa vahinkoa yrityksen työnantajamielikuvaan

Vastanneista opiskelijoista 28 % ei suostuisi palkattomaan asiantuntijatyöhön millään verukkeella. Loput vastanneista voisi tehdä palkatonta asiantuntijatyötä, mutta tarkoin ehdoin. 46 % opiskelijoista suostuisi työskentelemään palkatta, jos saisivat tästä työkokemusta, jota ei muualta pystyisi saamaan. 43 % työskentelisi palkatta, mikäli saisi vastineeksi siitä opintopisteitä tutkintoonsa. 29 % vastanneista olisi valmis työskentelemään palkatta pelkästään yrityksen kiinnostavuuden takia. Myöskään palkallisen työn puuttuminen ei näytä olevan syy palkattoman työharjoittelun hyväksymiseen, sillä vain 26 % vastanneista työskentelisi palkatta, jollei löytäisi palkallista työta.

”Yritys joka tarjoaa palkatonta asiantuntijatyötä, luo itsestään negatiivisen yrityskuvan ja menettää minun arvostukseni.” kiteyttää kyselyyn vastannut opiskelija.

”Vaihtaisin mieluummin maata jossa asun kuin tekisin töitä palkatta. Omien kokemuksieni mukaan yritykset eivät ajattele asiaa työntekijän uran edistämisen kannalta, eikä tämä kerro arvostuksesta työntekijää kohtaan,” perustelee eräs kyselyyn vastannut. Moni kommenttinsa jättäneistä toi esiin rahan työn arvostuksen symbolina yritykseltä. 

Palkattoman harjoittelun kesto enintään 1-3kk

Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat hyvin tarkkoja siitä, että palkattoman harjoittelun on oltava kestollisesti erittäin rajallinen, enimmillään 1-3 kuukautta. 92 % ei työskentelisi palkatta yli neljää kuukautta, ja yli puoli vuotta työskentelisi vain 1,4 % vastanneista. Lyhyttä palkatonta työjaksoa perustellaan kommenteissa sillä, että heti kun työntekijä alkaa tuottaa yrityksille hyötyä, tulee hänelle maksaa rahallista palkkaa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n puheenjohtaja Riina Lumme kertoi, että ei ollut yllättynyt kyselyn tuloksista. Hän korosti yritysten vastuuta palkattoman työn käytössä, etteivät yritykset saa käyttää palkatonta työvoimaa esimerkiksi tasoittamaan kysyntäpiikkejä. 

”SYL:n virallinen kanta on, että akateemisesta työstä pitäisi maksaa rahallinen korvaus. Koska yritykset eivät politiikkaansa muuta ilman kannustimia, ja nämä kannustimet pitää tulla valtiolta, jolloin SYL:n palkattoman työn harjoittamiseen tulee puuttua lainsäädännössä.”

Myös esimerkiksi kaikille Suomen yliopistoille työpaikkoja välittävä Aarresaari on kieltäytynyt julkaisemasta palkattomien töiden työpaikkailmoituksia.

Opiskelijat harjoitteluun yhteiskunnallisten olosuhteiden pakosta?

Kyselyn kommenteissa nousi useaan otteeseen esille se, että palkattoman työn teettäminen työharjoitteluna on yhteiskunnallisen ongelman seuraus. Eräs kyselyyn vastanneista kuvaili asiaa näin:”Palkaton työ on lievitys oireisiin, mutta ei lääke sairauteen. Suomen oikea ongelma on joustamattomat työmarkkinat. Todellisuudessa nämä eivät ratkaise mitään, vaan ainoa lääke, joka parantaa sairauden, on työmarkkinoiden joustojen lisääminen.”

Vaikka lähes puolet kyselyyn vastanneista tekisi töitä opintopisteitä vastaan, eivät opintopisteiden tuomat opinto ja asumistuet ole vastaus ongelmaan. Ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa kokoaikaisesti lukukauden harjoittelusta saa 30 opintopistettä, jolloin opiskelija on oikeutettu tukiin. Vastaava määrä esimerkiksi Aalto-Yliopistossa on 5-6 opintopistettä, joka ei oikeuta yksinään vielä tukiin. 

Kyselyn taustatekijöitä:

  • Kyselyyn vastasi 709 vastaajaa, josta kaikki olivat yliopisto tai ammattikorkeakouluopiskelijoita
  • Opiskelijat olivat enimmäkseen kaupallisten 41 %, teknisten 17 % ja luonnontieteiden opiskelijoita 6 %
  • Eniten opiskelijoita vastasi Aalto-Yliopistosta, Helsingin Yliopistosta ja Haaga-Heliasta

 

Lisätietoja

Academic Work on Pohjoismaiden johtava tieto- ja asiantuntijatyön välittämiseen erikoistunut auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys, joka tulee työllistämään tänä vuonna yli 1500 henkilöä Suomessa. Academic Work ei välitä eikä tarjoa palkattomia työharjoitteluita ja pitää tärkeänä, että asiantuntijatyöstä maksetaan kohtuullinen ja kompensoiva korvaus.

*Asiantuntijatyöllä tarkoitetaan työtä, joka edellyttää korkeakouluopintoja tai -tutkintoa. Palkattomalla asiantuntijatyöllä tarkoitetaan työtä, josta ei makseta palkkaa tai muuta palkkaan verrattavaa korvausta. Tekstissä otetaan kantaa hyötyä tuottavaan asiantyöhön. Artikkelissa ei puhuta esimerkiksi työhön tutustumisesta tai hyväntekeväisyystyöstä.

Jaa kaverille