Yhdenvertaisuuslain muutokset astuivat voimaan

tammi 2017 Rekrytointi

Yhdenvertaisuuslain uudistukset astuivat virallisesti voimaan 1.1.2017 koskemaan kaikkia työnantajia. Jokaisen rekrytointiprosessiin osallistuvan henkilön tulee siis olla tietoinen lain asettamista rajoista. Suurin osa tietää mitä työhaastattelussa ei saa kysyä, mutta kaikille ei ole selvää se, että syrjintää voi esiintyä työnhaun ja työsuhteen kaikissa vaiheissa, ei vain työhaastattelussa.

Bild

Yhdenvertaisuuslain uudistukset astuivat voimaan – mitä se tarkoittaa työnantajalle?

Yhdenvertaisuuslain mukaan ”ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Yhdenvertaisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325.

Yhdenvertaisuuslain uudistukset astuivat virallisesti voimaan 1.1.2017 koskemaan kaikkia työnantajia. Työelämän yhdenvertaisuutta edistävä laki on ollut voimassa jo pidempään, mutta lain uudistuksiin liittynyt kahden vuoden siirtymäaika loppui vuodenvaiheessa. Jokaisen rekrytointiprosessiin osallistuvan henkilön tulee siis olla tietoinen lain asettamista rajoista. Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin laissa kielletyllä syrjintäperusteella. Kaikki edellytykset ja kysymykset, jotka voidaan tulkita syrjiviksi, ovat kiellettyjä. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään vielä erikseen naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Yhdenvertaisuuslakia tulee noudattaa työnhaun kaikissa vaiheissa

Suurimmalle osalle rekrytoivista henkilöistä on tuttua, että työhaastattelussa ei saa esittää syrjiviä kysymyksiä. Kaikille ei kuitenkaan ole selvää, että samat säännöt koskevat työnhaun ja työsuhteen kaikkia vaiheita, ei vain työhaastattelua. Työnantaja voi siis syyllistyä syrjintään jo ennen työhaastattelua valintakriteerien asettamisessa tai työpaikkailmoittelussa. Syrjintään voi syyllistyä myös työhön ottaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa. Tässä henkilöstöpalvelualalla toimivien yritysten vastuulla on toimia esimerkillisesti ja neuvoa rekrytoivaa asiakasta rekrytointiprosessin sekä työsuhteen eri vaiheissa.  

Mitä vaatimuksia työpaikkailmoituksessa tulee välttää?

  • Vaatimuksia tai toiveita, joilla ei ole merkitystä työsuorituksen kannalta. Työnantaja ei saa esimerkiksi vaatia asevelvollisuuden suorittamista tai edellyttää tiettyä ikää.
  • Syrjiviä kielitaitoedellytyksiä. ”Täydellistä suomen kielen taitoa” voidaan vaatia vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi Suomen presidentiltä.
  • Työnantaja ei voi edellyttää työhakemuksessa valokuvaa, sillä sen voidaan katsoa johtavan siihen, että ulkonäköä käytetään erotteluperusteena.
  • Rajoitteita hakemiseen. Työnantajan on aina pystyttävä perustelemaan ilmoituksessa esitetty rajoitus työn hakemiseen. Työnantaja ei saa asettaa hakijoita myöskään työhönottopäätöstä tehdessään eri asemaan, ellei tähän ole selvää työhön liittyvää perustetta.
  • Kansallisuuteen ja/tai etniseen taustaan liittyvät vaateet ovat ehdottomasti kiellettyjä.

Työhaastattelukysymysten tulee liittyä haettavaan työhön

Haastattelussa esitettävien kysymysten pitää aina olla perusteltuja ja haettavaan työtehtävään liittyviä. Mikäli työhaastattelussa esitetään esimerkiksi uskontoon, poliittiseen vakaumukseen tai perhetilanteeseen liittyviä kysymyksiä, työnahakijan ei tarvitse niihin vastata.

Rekrytointiprosessin suunnitelmallisuus huolellisesta profiilin määrittämisestä harkittuihin valintaperusteisiin, auttaa työnantajaa toimimaan lain edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi etukäteen valmisteltu haastattelurunko on hyvä tapa ehkäistä tulkinnanvaraisia tilanteita työhaastattelutilanteessa ja auttaa myös myöhemmin kandidaattien vertailussa.

Mitä haastattelija ei saa kysyä työhaastattelussa?

  • Asutko parisuhteessa?
  • Millaiset omistus-, liike- ja/tai yrityssuhteet perheelläsi on?
  • Oletko jonkin puolueen jäsen?
  • Mitä uskontoa edustat?
  • Millaisia perheenlisäyssuunnitelmia sinulla on tulevaisuudessa?
  • Onko sinulla lapsia?
  • Aiotko hankkia lapsia lähitulevaisuudessa?
  • Oletko raskaana?
  • Oletko poliittisesti aktiivinen?
  • Oletko ammattiliiton jäsen?
  • Onko sinulla jokin vakava sairaus?
  • Mikä on seksuaalinen suuntautumisesi tai parisuhdemuotosi? 

Nuori ammattilainen –termin käyttö rekrytoinnissa 

Saamme silloin tällöin kyselyitä liittyen käyttämäämme nuori ammattilainen -termiin. Termi ei kuitenkaan liity henkilön ikään, vaan työkokemustasoon. Esimerkiksi alanvaihtaja on yhtälailla nuori ammattilainen kuin kuka tahansa ammattiinsa vasta valmistunut. Nuori ammattilainen -määritelmämme kattaa korkeakouluopiskelijat, vastavalmistuneet ja 0-5 vuotta oman alansa työkokemusta tai vastaavasta tehtävästä kartuttaneet ammattilaiset. Tehtävään valitaan kuitenkin aina henkilö, jolla on työn vaatimuksiin nähden soveltuva opiskelutausta ja/tai työkokemus, työhön vaadittavat ominaisuudet sekä motivaatio. Nuorella ammattilaisella viittaamme siis työkokemuksen määrään, ikä ei ole rekrytoinnissa kriteeri.

”Hyvä työpaikka – osaavaa rekrytointia” –auktorisointi

Kaikki auktorisoidut henkilöstöpalvelualan yritykset ovat sitoutuneet noudattamaan lakia ja toimimaan hyvän tavan mukaisesti työnhaun kaikissa vaiheissa. Academic Work on HPL:n jäsen ja ”Hyvä työpaikka – osaavaa rekrytointia” – auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys. Lisätietoja auktorisoinnista löydät täältä: https://www.academicwork.fi/auktorisoitu-henkilostopalveluyritys

Jaa kaverille