Miten stressiä voi lievittää – asiantuntijan parhaat vinkit
Stressi on useimmille meistä arkipäiväistynyt tunne, mutta sen ei tarvitse olla vain huono asia. Kun osaamme käsitellä stressiä oikealla tavalla, elämästämme voi tulla helpompaa ja terveempää. Haastattelimme psykoterapeutti Giorgio Grossia kerätäksemme parhaat keinot stressin lievittämiseen ja hallintaan.
Stressissä kyse ei ole vain modernin ajan vitsauksesta, vaan luonnollisesta reaktiosta, joka on ollut välttämätön ihmisten selviytymiselle. Vaikka meillä on taipumus nähdä se vain negatiivisena asiana, on sillä myös hyviä puolia, sillä sen avulla me sopeudumme uusiin tilanteisiin, pysymme tarkkaavaisena, motivoidumme sekä välttämme vaaroja. Kun joudumme uusiin tilanteisiin ja tapaamme uusia ihmisiä, valppautemme lisääntyy, jolloin havainnoimme paremmin ympäristöä - tuttu tilanne esimerkiksi uuden työn ensimmäisenä päivänä.
Liian pitkään yhtäjaksoisesti jatkuneena stressistä tulee kuitenkin ongelma. Kysyimme käyttäytymistieteilijä Giorgio Grossilta, miten työelämän aiheuttamasta päivittäisestä stressistä selviää parhaiten. Gross on koulutukseltaan myös psykoterapeutti ja lääkehoitoon erikoistunut psykologi, ja hän työskentelee Tukholman Stressmottagning-klinikalla.
Uni
"Joidenkin on vaikea päästä irti päivän tapahtumista, ja siksi heillä voi olla nukahtamisvaikeuksia", Giorgio sanoo.
"Hyvät tottumukset helpottavat nukahtamista. Työ- ja vapaa-aika kannattaa erottaa selvästi toisistaan. Älä enää palaa töiden pariin, kun olet saanut työpäiväsi päätökseen, ellei sinun ole aivan pakko. Jos teet töitä toimistoaikoina, jätä sähköpostit ja viestit lukematta illalla", Giorgio kehottaa.
Työstressi pysyy poissa makuuhuoneesta, kun keskittyy vapaa-ajalla töiden sijaan yksityiselämään ja sellaisiin asioihin, joiden tekeminen tuo iloa ja energiaa.
"On hyvä, että jokapäiväisessä elämässämme on tällaisia arjen rakenteita, vaikka niitä pitäisi mukauttaa tosielämän tilanteisiin sopivaksi", Giorgio lisää.
Syöminen
Giorgio pitää tärkeänä, että työpäivä katkaistaan kunnon aterialla ja ruoasta nautitaan sen sijaan, että ruoka viedään työpöydän ääreen tai syödään työn lomassa. Hänestä ateriointi pitäisi palauttaa kunniaan.
"Pane kännykkä lounaan ajaksi pois ja keskity syömiseen. Unohda puhelimen selailu ja kiinnitä huomiosi siihen, mitä olet tekemässä juuri nyt eli syömässä lounasta. Älä puhu työstä – keskity olemaan läsnä siinä hetkessä. Kohdista huomio ruokaasi – mitä ruokaa syöt? Nautitko ruoasta? Maistuuko se hyvältä?"
Sama pätee jokaiseen päivän aikana nautittuun ateriaan. Kun varaamme aikaa syömiseen ja keskitymme siihen, mitä olemme tekemässä, meille tarjoutuu luonnollinen tauko työstä, joka täyttää fyysiset ja henkiset energiavarantomme.
Liikunta
Urheilu ja liikunta ovat loistavia tapoja ottaa etäisyyttä työhön. Ne antavat tilaisuuden kohdistaa ajatukset johonkin aivan muuhun. Kun padelpallo lentää suoraan kohti tai musiikin rytmi tempaa mukaansa, on hyvin vaikea keskittyä mihinkään muuhun!
Liikunnan ei ole pakko olla hampaat irvessä ja veren maku suussa puskemista – luonnossa kävely, jooga tai vaikka sienestys ovat loistavia tapoja liikkua!
Liikunta on itseasiassa eräänlainen stressin muoto, mutta positiivisella tavalla! Panemme kehomme ja mielemme alttiiksi rasitukselle ja yritämme saavuttaa fyysisiä ja henkisiä tavoitteita. Liikuntasuoritukset kiihdyttävät elimistömme endorfiinien määrää, mikä tuo hyvänolon tunnetta koko keholle ja mielelle - täydellinen vastalääke arjen stressiin siis!
Työt
Työpaikan stressi vaikuttaa jossain vaiheessa meihin kaikkiin. Stressiä voi aiheuttaa projekti, joka ei suju suunnitelmien mukaan, tiukka aikataulu tai työntekijöiden välinen ratkaisematon ristiriita. Giorgion neuvo tällaisiin tilanteisiin on, ettei meidän tulisi kohdata niitä yksin.
"Kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle, meidän pitäisi aina pystyä kertomaan siitä esihenkilölle seurauksia pelkäämättä. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia niin työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä terveydestä kuin psykososiaalisesta työympäristöstä", hän sanoo.
"Meillä tulisi aina olla mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja pitää työn lomassa taukoja. Työasiat ja muu elämä tulisi niin ikään voida pitää erillään."
Academic Workin konsulttina voit aina ottaa yhteyttä suoraan työterveyteen tai konsulttipäällikköösi, jos sinulla on fyysiseen tai henkiseen jasamiseen vaikuttavia haasteita tai mitä tahansa, mikä haittaa työkykyäsi.
Teknologia
Oletko kuullut koskaan doomscrollingista? Nyt olet, sillä kyseinen termi kuvaa loputonta ikävien ja huonojen uutisten lukemista sosiaalisesta mediasta. Tietenkin on hyvä pysyä kartalla maailman menosta, mutta jatkuva huonojen uutisten selaaminen voi johtaa myös negatiivisiin tunteisiin.
Giorgiolle ratkaisu on yksinkertainen – tee kaikkea kohtuudella.
"Jos aidosti, käsi sydämellä saat tyydytystä sosiaalisen median käytöstä ja se saa elämäsi tuntumaan merkityksellisemmältä – hieno juttu, mutta suhtaudu siihen kuin ylellisyystuotteeseen. Päätä, milloin käytät sosiaalista mediaa ja kuinka kauan, ja toimi sitten juuri päättämälläsi tavalla. Kun sille antamasi aika on lopussa, pane puhelimesi pois ja mene tekemään jotain muuta", Giorgio kehottaa.
"Nettiä selatessamme mieli ei voi levätä, joten yritä siksi tulla tietoiseksi siitä, milloin selaat puhelinta kuluttaaksesi aikaa ja milloin puhelimen käyttö on alkanut hallita sinua. Meidän ei tarvitse kuitenkaan lopettaa sitä kokonaan. On kuitenkin hyvä tulla tietoiseksi siitä, miten käytämme somea, ja toimia entistä kurinalaisemmin."
Viime kädessä kykymme käsitellä stressiä riippuu usein kyvystämme levätä ja palautua, Giorgio sanoo.
"Kannattaa vuorotella henkisen ja fyysisen tekemisen välillä. Jos työskentelet henkistä ponnistelua vaativassa työssä, vastapainoksi kannattaa tehdä jotain fyysistä, vaikkapa käydä kävelyllä ja päinvastoin", hän sanoo.
"Sovita taukoja työpäivääsi – lepo ja palautuminen ovat tärkeitä sekä henkiselle että emotionaaliselle hyvinvoinnillesi", Giorgio kiteyttää.
