Koko yhteiskunnan yhteinen haaste – nopeat ja joustavat koulutusratkaisut avuksi osaajapulan hillitsemiseen

Nopeita ratkaisuja tarvitaan

Yritysten kokemasta osaajapulasta on uutisoitu jo pitkään ja useimmiten viesti on ollut sama – osaajapula on suomalaisten yritysten suurin kasvun este. Keskuskauppakamarin syksyllä 2023 tekemän kyselyn mukaan työntekijäpula rajoittaa edelleen suomalaisen elinkeinoelämän kasvua. Jopa 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Peräti 59 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta. Luvut ovat pysäyttäviä.

Lauran mukaan Suomen osalta nykyistä tilannetta selittää se, että syntyvyys on ollut jyrkässä laskussa reilut parikymmentä vuotta samaan aikaan kun eläköityvien ja työelämään tulevien pienempien ikäluokkien ero kasvaa kasvamistaan. Keskitymme puhumaan osaajapulasta, kun todellisuudessa meidän pitäisi puhua siitä, että Suomessa on pian pula ihmisistä.

“Julkinen keskustelu pyörii paljolti sen ympärillä, minkälaisia osaajia ja mistä maista tänne saa tulla, kun itseasiassa keskustelun tulisi keskittyä siihen, miten voisimme houkutella tänne enemmän ihmisiä, auttaa heitä sopeutumaan mahdollisimman nopeasti ja saada heidät pysymään täällä,” Laura avaa tilanteen taustoja.

Haaste koskee koko yhteiskuntaa ja Suomen tulevaisuutta, ei vain esimerkiksi IT-alaa – siksi tarvitsemme sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta joustavia ja myös tarpeeksi nopeita ratkaisuja työvoiman uudelleen- ja lisäkouluttamiseen.

“Koulutusten tutkintokeskeisyys hidastaa uudelleenkouluttautumista ja uuteen korkeakoulututkintoon kouluttautuminen on monille työelämässä oleville mahdoton ratkaisu taloudellisestakin näkökulmasta. Siksi esimerkiksi tukijärjestelmiä olisi syytä ulottaa myös ei tutkintoon tähtääviin koulutuksiin. Myös ulkomaisen työvoiman osaamisen täydentäminen täytyy tehdä joustavammaksi ja nopeammksi,” Laura esittää ratkaisuja osaajapulan helpottamiseksi ja suomalaisen elinkeinoelämän tukemiseksi.

“Alkuun muutos saattaa rasittaa, mutta osoittautuukin lopulta innostavaksi, kun uudelleenkouluttautuja tai alanvaihtaja huomaa, miten uusia ovia alkaa avautua,” Laura muistuttaa ja jatkaa:

“Moni työelämässä jo pidempään ollut uudelleenkouluttautuja on kokenut, että aikuisiällä opiskelu on ollut erilailla antoisaa, kun taustalla on jo työkokemusta ja konteksti, johon opintoja voi liittää.”

Nykyajan työelämässä ei ole koskaan liian myöhäistä suunnata uudelle uralle, ja monelle liikkeelle sysäävä voima onkin hiljalleen kypsynyt havainto siitä, että nuorempana valittu opintoala ei enää täytäkään odotuksia. Toisilla alanvaihtoa on saattanut jarruttaa ajatus siitä, että aika ei ole oikea tai opiskelemaan ei ole ollut mahdollista irtautua useammaksi vuodeksi. Lisäksi alanvaihtajaa saattaa houkutella hyppy suorittavasta työstä urapolulle, jossa eteneminen on eri tavalla mahdollista. Moni myös vaihtaa alaa varmistaakseen, että oma osaaminen pysyy relevanttina työmarkkinoilla.

Syitä on yhtä monta kuin alanvaihtajiakin, mutta se on varmaa, että monialainen ja erilaisia yhdistelmiä sisältävä osaaminen ja ymmärrys on lähes poikkeuksetta iso etu työelämässä.

“Esimerkiksi biologia ja IT voi olla todella kiinnostava osaamiskombinaatio vaikka lääketeollisuuteen. Tai käyttöliittymäsuunnitellijaksi kouluttautujaa auttaa jos on aiemmin urallaan ollut käyttäjänä ohjelmistoissa, joita nyt suunnittelee ja toisinpäin,“ Laura huomauttaa.

Työelämä muuttuu, mutta miten?

On kiistaton tosiasia, että uudelleenoppimisen ja muutoksiin sopeutumisen taito korostuu kun työelämä muuttuu.

“Työntekijän on hyvä pysyä positiivisen uteliaana ja valmiina sopeutumaan ulkopuolisiin muutoksiin, joihin ei voi vaikuttaa. Tulevaisuudessa aivot pitää pystyä ohjelmoimaan uudelleen nopeasti,” Laura kuvailee.

Muutoksen ollessa nopeaa, yhteistyö- ja kommunikointitaidot korostuvat, kun hierarkkisuus vähenee ja yksilöillä on enemmän kanavia tuoda omaa näkemystä ja osaamista esiin kuin ennen.

“Muutoksen tahti on myös niin nopeaa etenkin teknologiassa, että on todella vaikeaa ennustaa, minkälainen osaaminen on kysyttyä vaikka vuoden päästä. Siksi omaa osaamista kannattaa rakentaa monipuolisesti ja pysyä avoinna muutokselle,” Laura täsmentää.

Lisäksi on hyvä muistaa, että megatrendit, kuten esimerkiksi ekologinen kriisi, talousjärjestelmien murrokset, teknologian kasvava osuus kaikessa tekemisessä ja väestön ikääntyminen tulevat vaikuttamaan työelämään ihan jo osaamisvaatimustenkin valossa.

Yhteiskunnan yhteinen haaste tulee ratkoa yhdessä

Miksi suomalaisten yritysten kannattaisi juuri nyt investoida työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen?

Suomessa on monin paikoin huippuluokan osaamista, mutta niin on muissakin maissa. Mitä globaalimpaa työvoiman käytöstä tulee, sitä enemmän meidän suomalaisten yritysten tulee kilpailla osaamisen tasolla, koska meiltä puuttuu monia muita kilpailutekijöitä, kuten esimerkiksi sijainti, kustannustaso tai väestön määrä.

“Uudelleenkouluttautumisen kelkkaan kannattaa lähteä silloin kuin ei ole vielä pakko. Yritysten tulee luoda rakenteita, jotka auttavat myös muiden kuin täysin valmiiden huippuosaajien perehdyttämisen työhön. Heitä on nyt jo vähän ja ensi vuonna vielä vähemmän,” Laura muistuttaa.

Osaajapula on yhteiskunnan yhteinen haaste ja siksi se tulisi ratkoa yhdessä.

“Haluaisin nähdä eri yritysten, jopa kilpailijoiden ottavan yhdessä kantaa tähän. Kyseessä on suomalaisen yrityselämän ja koko Suomen tulevaisuus. Meillä on keinoja uudelleen kouluttaa ihmisiä nopeastikin ja meillä on Suomessa oltava tilaa myös muille kuin suomalaisille,” Laura peräänkuuluttaa.

Tässä on se syy miksi Academic Work Academy on keskittynyt uudelleenkouluttamaan alanvaihtajia uudelle uralle paikallisesti ja paikallisiin tarpeisiin. Tarjoamalla monipuolisesti ketteriä koulutusratkaisuja, Academic Work Academy voi varmistaa tulevaisuudessakin suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn niin, että emme ole vain ulkomailta tulevan osaajavoiman varassa.

Lue lisää Academyn ratkaisuista osaajapulan hallintaan rekrykoulutusten keinoin!