My profile
My profile
Academyexpand_more
Työnhakijoilleexpand_more
Yrityksilleexpand_more
Meistäexpand_more
Yhteystiedotexpand_more
Tekniikan alan osaamistarpeet
Rekrytointi

Neljä tekniikan alan osaamistarpeisiin vaikuttavaa trendiä

Käsillä on aikamme suurin osaamistarpeiden murros. Teknologian nopea kehitys muuttaa yritysten toimintastrategioita ympäri maailmaa ja työntekijöiltä vaaditaan uusien työtehtävien haltuun ottamista sekä osaamisen päivittämistä pysyäkseen muutoksen tahdissa. Tässä artikkelissa esittelemme neljä teknologian osaamistarpeisiin vaikuttavaa trendiä.

Teknologiset edistysaskeleet, kuten itseohjautuvat autot, työnkulkua tehostavat koneet ja toisiinsa yhteydessä olevat järjestelmät ovat lisänneet tuottavuutta. Maailma globalisoituu vauhdikkaammin kuin koskaan aiemmin ja käynnissä oleva teollinen vallankumous vaatii meitä mukauttamaan elintapojamme, työskentelyä sekä kommunikointiamme. Jopa 55 % suomalaisista uskoo, että teknologialla tai globalisaatiolla tulee olemaan suuri vaikutus heidän työpaikkoihinsa, mikä ilmenee megatrendien vaikutusta työpaikkoihin mittaavasta tutkimuksesta.

Automaatio ja tekoäly

Teknologiateollisuus kehittyy nopeasti, ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön yhä tiheämpään tahtiin. Automaatio ja tekoäly muuttavat työskentelytapojamme seuraavan 10–15 vuoden aikana laitteiden ja ihmisen vuorovaikutuksen lisääntyessä ja pandemian seurauksena näiden teknologioiden käyttöönotto yrityksissä on nopeutunut entisestään. Jotta yritykset pysyvät kehityksen mukana, tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät innovoimaan, kehittämään ja omaksumaan uutta teknologiaa.  

Henrik Björkling

Pehmeiden taitojen ja teknologiaosaamisen kysyntä kasvaa 

Teknologian kehittyminen on johtanut teknologiaosaamista vaativien korkeapalkkaisten työtehtävien kasvavaan tarjontaan. Tehtävissä, joita ei voi suorittaa koneellisesti, tarvitaan sosiaalisten taitojen lisäksi tunnetaitoja.  

– Oikeanlainen osaaminen on yksi yritysten suurimmista kilpailueduista. Samaan aikaan teknologia-ala kuitenkin kärsii osaamisvajeesta. Syynä on osittain neljäs teollinen vallankumous, niin kutsuttu Teollisuus 4.0, mikä on vaikuttanut monien uusien työtehtävien syntymiseen. Osaamisvajeen paikkaamiseksi tarvitaan lisää koulutusta joka tasolla. Myös nykyisten työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutukseen tulee panostaa, sanoo Henrik Björkling, Akindin teknologia-alan liiketoimintapäällikkö.

Sähköistäminen

Autoteollisuuden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on suuri ja monet autonvalmistajat uskovat, että autojen sähköistäminen ja akkukäyttöisyys ovat suunta eteenpäin. Kahden asteen ilmastotavoitteen saavuttaminen vaatii sekä investointeja uusiutuviin energialähteisiin että rakennusten, liikenteen ja teknologioiden energiatehokkuuden parantamista. Siirtymässä uusiin energialähteisiin tarve valmistuksen, rakentamisen sekä asentamisen osaamiselle ja tehtäville kasvaa, minkä tuloksena voi syntyä jopa miljoonia uusia työpaikkoja maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä.

Kestävä kehitys

Kiertotalouden liiketoimintamallit 

Siirtymävaihe tuo kuitenkin mukanaan omat haasteensa. Miten ja missä energiaa tulisi tuottaa ja varastoida? Miten rakennetaan toimiva latausinfrastruktuuri? Miten akut kierrätetään? Miten hankimme tarvittavaa uutta osaamista?  

– Yhteiskuntamme on hyvin monimutkainen ja monet asiat ovat kytkeytyneet toisiinsa. Vastausten löytämiseksi ja asiayhteyksien hahmottamiseksi tarvitaan näkemystä systeemien kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta, Lars Bolling, Akindin vt. vastuullisuusjohtaja sanoo.

Kestävä kehitys

Puhtaasti tuloshakuinen lähestymistapa ei ole kestävin ratkaisu. Harvard Business Schoolin tutkimus osoittaa, että kannattavimpia ovat yritykset, jotka toimivat vastuullisesti. Kuten edellä totesimme, on tärkeää nähdä kokonaisuus ja ymmärtää, miten asiat liittyvät toisiinsa.  

– Kestävä kehitys on tieteenala, johon liittyy niin sosiaalisia, ekologisia kuin taloudellisiakin ulottuvuuksia. Siksi sitä tulee tarkastella systeemien näkökulmasta. On selvää, että automaatio, kuten itseohjautuvat autot ja robotit ovat kestävää teknologiaa yhdestä näkökulmasta, mutta myös sosiaalinen kestävyys on otettava huomioon. Kun teknologia hoitaa automaattiset toiminnot, ihmiset voivat käyttää enemmän aikaa vuorovaikutukseen ja pehmeiden taitojen kehittämiseen, Lars selittää.  

– On tärkeää, että yritykset ymmärtävät kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden (ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen) kokonaisuutena pystyäkseen hahmottamaan kokonaiskuvan.

Tarkoituslähtöisyys – yrityksen kilpailuetu

Young Professional Attraction Indexin (YPAI) vuoden 2021 tulokset osoittavat, että nykypäivän nuoret ammattilaiset arvostavat vastuullisuutta – ja haluavat yritysten kertovan läpinäkyvästi, kuinka se heillä käytännössä toteutuu. Kunnianhimoisia osaajia, jotka auttavat kasvattamaan liiketoimintaa voidaan houkutella yritykseen arvopohjaisen lähestymistavan avulla.

– Nykyään kestävä kehitys on monen yrityksen toiminnan ytimessä ja se halutaan myös tuoda esille. Viime kädessä yritysten välisessä kilpailussa pärjäävät ne, jotka panostavat vahvasti vastuullisten ja kestävien liiketoimintamallien luomiseen. Maailmalla monet yritykset haluavat selvittää ilmastovaikutuksensa erilaisilla mittauksilla ja vähentää niitä nopealla aikataululla. Yksi esimerkki ympäristömittareista on Science Based Targets eli tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet, Lars kertoo. 

Yhteenveto

Automaatio, tekoäly, sähköistäminen ja kestävä kehitys ovat neljä trendiä, jotka vaikuttavat teknologia-alan osaamistarpeisiin. Jotta yritys voi selvitä meneillään olevasta muutoksesta, on ymmärrettävä, minkälaisia uusia taitoja tarvitaan – ja miten niihin päästään käsiksi.  

Business_area_Tech_850x525.png

Kolme syytä, miksi yritykset eivät pysy teknologian kehityksessä mukana

Lue artikkeli

Lähteet:

  • Decoding Global Trends in Upskilling and Reskilling, BCG, 2019
  • Jobs lost, jobs gained: Workforce transitions in a time of automation, McKinsey Global Institute, 2017
  • Skill shift: Automation and the future of the workforce, McKinsey Global Institute, 2018 The Future of Jobs Report, World Economic Forum, 2020
  • Vägen mot elektrifiering, 12 förslag som banar vägen för Sverige som ledande i elektrifiering och batteriutveckling, Teknikföretagen, 2020
  • What 800 executives envision for the postpandemic workforce, McKinsey Global Institute, 2020