Rekrytointi

“Älä meikkaa possua ja keskity sitoutuneisiin työtekijöihin” - Employer Branding visionääri Svante Randlertin kolme kultaista ohjetta

“Mitä työntekijänne puhuvat teistä ensi perjantaina kahden viinilasin jälkeen? Se on teidän brändinne.” Näin Svante Randlert, Euroopan palkatuin employer branding -luennoitsija, asian tiivisti.

Koska työnantajamielikuvan rakentaminen on avainroolissa parhaista osaajista kilpailtaessa, pyysimme Svanten kutsuvierastilaisuuteemme jakamaan konkreettisia oppejaan menestyvän työnantajamielikuvan rakentamiseen.

Kokosimme hänen teeseistään kolme tärkeintä.

1. Facts tell, emotions sell. Lopeta possun meikkaaminen!


Työnantajamielikuvan tulee perustua faktoihin ja eksaktiin tietoon yrityksestä sekä sen rooleista. Kommunikoiminen on rakennettava tunteita herättävään muotoon. Faktoista ja tiedosta muodostettu kokonaisuus tunteisiin vetoavalla viestinnällä on onnistuneen työnantajamielikuvamarkkinoinnin ydin.

Svanten mukaan faktoilla vedotaan ihmisen valintojen seuraukseen ja utiliteettiin, kun taas tunteisiin vedottaessa vaikutetaan ihmisen tarkoituksellisuuteen ja arvoihin. Kohderyhmä määrittää viestinnässä lopulta käytettävät faktat ja viestinnän toteutustavat.

Lisäksi faktojen ja tunteen yhdistäminen työnantajamielikuvaviestinnässä pienentää riskiä epärealististen odotusten syntymiselle. Kun odotukset ovat linjassa todellisuuden kanssa, pysyvät pettymyksentunteet kurissa ja tuoreen työntekijän sitouttaminen ei kosahda heti kättelyssä.

Konkreettinen ja helppo esimerkki liiallisia odotuksia synnyttävästä työnantajamielikuvaviestinnästä ovat työpaikkailmoitukset, joissa positio on yksinkertaisesti ylimyyty – tai niin kuin Svante asian ilmaisi: ”possu on meikattu”. Mikään määrä helyjä tai meikkiä ei kuvaa muuksi muuta ja hyvin nopeasti keinotekoisen kuorrutteen alta paljastuu vaatimaton possu.

2. Clarity + Energy = Engagement


Tyytyväiset työtekijät, tai kuten Svante heitä kutsuu ”fat, old cats”, ovat usein niitä, jotka ovat niin tyytyväisiä, etteivät jaksa tai halua viedä yritystä eteenpäin. Heille riittää hyvin tämä hetki ja yrityksen nykytila. Sitoutuneet työntekijät taas haluavat kehittää ja viedä yrityksen tulevaisuuteen ja ovat valmiita antamaan työpanoksensa sen eteen. Mutta kumpaa yritykset mittaavat? Valtaosa yrityksistä mittaa työtekijöidensä tyytyväisyyttä sitoutuneisuuden sijaan. Tähän olisi Svante mukaan hyvä herätä.

Sitoutuneisuus on suorassa yhteydessä kahteen asiaan: selkeyteen (clarity: mm. yrityksen ja yksilön tavoitteet sekä miten yksilön tekeminen vaikuttaa liiketoimintaan) ja energiaan (energy: mm. motivointi, inspirointi ja työylpeys).

Yhtälössä tulee tunnistaa, mitä sitoutuneisuus yrityskohtaisesti tarkoittaa. Tämän jälkeen toiminnan selkeys tulee injektoida energialla. Svante otti esimerkiksi saksaiset organisaatiot, joissa yleisesti ottaen toiminnan selkeys on tapissaan, mutta sitoutuminen kärsii energiapuolen laahaamisesta.

3. The popcorn theory


Epämotivoituneet työntekijät imevät huomion sitoutuneelta ja innostuneelta henkilöstöltä. Hyvä esimerkki tämän väittämän toteutumisesta ovat exit-haastattelut. Svanten mukaan käytämme liian paljon aikaa epäsitoutuneiden työntekijöiden pään kääntämiseen. Tämän sijaan tulisi keskittyä kirkastamaan sitä, miksi tietyt työntekijät ovat niin sitoutuneita ja mitä yritys voisi tehdä vielä paremmin.

Konkretisoidakseen ajatusta Svante nosti esille popcorn-teorian. Noin 20 % popcorneista poksahtaa ensimmäisten kymmenien sekuntien aikana – niin kutsutut early poppersit’. He ovat yrityksesi innostuneimpia ja sitoutuneimpia työntekijöitä. 70 % jyvistä poksahtelee normaaliin tahtiin kypsyessään. He ovat perussitoutuneita työntekijöitä, joista muodostuu valtaosa henkilöstöstäsi. Viimeiset 10 % jyvistä jäävät poksahtamatta. He ovat epämotivoituneet työntekijäsi. Mikäli panostat liikaa viimeiseen 10 prosenttiin ja pyrit poksauttamaan ne vaikka väkisin, päädyt lopulta polttamaan koko satsin.

Anna siis ansaitsemansa arvo sitoutuneille ja innostuneille työntekijöillesi. He ovat brändilähettiläitäsi ja vievät yritystäsi eteenpäin, ja siksi kultaakin arvokkaampia yrityksesi työnantajamielikuvalle.

Yrityksen työnantajamielikuvalla, eli ’employer brandilla’, on suora yhteys parhaiden osaajien houkutteluun, rekrytointiin ja sitouttamiseen. Työnantajamielikuvan rakentaminen on pitkäjänteistä tekemistä, joka on läsnä kaikessa yrityksen toiminnassa.
Tutustu YPAI-tutkimukseemme, joka paljastaa suomalaisten nuorten ammattilaisten top 10 halutuinta työnantajaa, jotka ovat osaltaan onnistuneet työnantajamielikuvan rakentamisessa.

Jaa artikkeli